Suuri ja mahtava Mexico City

Sain eilen Mexico City kierroksen Siijuven Ramonin opastuksella. Ramon tuli hakemaan hostellilta ja kaoottisen metro-sekoilun jälkeen tapasimme hänen kavereitaan. Pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan Meksikolaiseen kotiin! Uskonto oli aika vahvasti läsnä Ramonin kavereiden kämpässä, seinillä ja lattioilla oli jeesus ja guadalupen neitsyt patsaita sekä tauluja.

Ramonin kanssa pystyin jopa keskustelemaan espanjaksi. Hän osaa puhua tarpeeksi rauhallisesti, niin ymmärrän mistä on kyse. Onneks Ramon osaa myös englantia, ja meidän keskustelut olikin jonkinlaista spanglishia. Ramon on tosi mukava tyyppi, joka tekee vapaaehtoisena Siijuven koordinointi-juttuja. Lisäksi hän opiskelee ja on töissä tietotekniikka alalla. Normaalisti hänen päivänsä alkaa jo 05.00 ja loppuu vasta puolen yön aikaan... hullua sanon minä!

Ensikokemus metrosta oli aivan kauhea! Jokainen metro oli aivan täynnä ja sisään joutui juoksemaan, ettei ovi olisi pamahtanut naamalle. Naisille ja lapsille on varattu omat osat metroista kähminnän ja häirinnän vuoksi, mä sain olla ihan rauhassa vaikka yleisellä vaunulla mentiinkin.

Tapasin eilen myös muita vapaaehtoisia joka maailman kolkasta. Olin niin kateellinen, kun kaikki puhui täydellistä espanjaa keskenään. Väsyneenä en enää edes jaksanut yrittää osallistua keskusteluihin, nyökkäilin vaan si si. Tänään nään italialaista Runaa ja me mennään Museo de Antropologiaan. Sitä ennen mun pitäisi vaan löytää yhdelle metroasemalle!

Väsymys ja espanjan yliannostus sai aikaan pienen koti-ikävän ja pahan mielen. Vielä tunti sitten olin vähän itkuinen ja valmis ottamaan ensimmäisen lennon kotiin, mutta onneks Henna ja Teea oli facebookissa, niin sain vähän jauhaa suomea. Kaikki siis taas hyvin.

Kuvia tulossa, kunhan saan jostain toimivan adaptorin!