maanantai 28. helmikuuta 2011

Me siento desperanza


Meksikossa on tapana, että aikuiset lapset viettävät hyvin paljon aikaa vanhempiensa kanssa, ja he käyvät yhdessä ulkona syömässä tai elokuvissa. Vaikka perhe onkin kaikista tärkein, minusta tuntuu hassulta, kun Janette 30-vuotta asuu kotona ja myös viettää kaiken vapaa-aikansa vanhempiensa kanssa. Pääsin eilen mukaan perheen perinteiselle sunnuntaipäivälliselle ja vietimmekin oikein leppoisan päivän. Kävimme syömässä naapurikaupungissa Atlixcossa herkullisen taco-aterian, kiertelimme vehreässä Xócalossa ja päivän päätteksi kävimme katsomassa Meksikolaisen elokuvan Presunto Culpablen. Elokuva tuskin tulee koskaan Suomeen, mutta espanjankielentaitoiset voivat ladata elokuvan netistä. Leffa antaa hyvän käsityksen siitä millainen oikeusjärjestelmä rakkaassa toisessa kotimaassani on, kannattaa ehdottomasti katsoa se.
Señor Kuolema antoi minulle ennustuksen: "Cuanto más se ama más se sufre - the more you love the more you suffer" Viittaakohan tämä ennustus etärakkauteen, joka välillä on hyvinkin raastavaa!

Kävimme viime viikolla Banco de Alimentoksen reissulla maan pääkaupungissa hakemassa ruoka-avustuksia. Matka oli hyvin opettavainen kaikessa mielessä, opin myös paljon espanjaa istuessamme autossa kymmenen tuntia.  Tärkein oppimani lause oli "Me siento desperanza - I feel hopeless". Tunsinkin itseni käsittämättömän surulliseksi, koska matkalla näkemäni asiat saivat minut tuntemaan itseni täysin hyödyttömäksi täällä.

Meksikon tilanne tuntui ja tuntuu edelleen täysin toivottomalta. Ihmiset asuvat kaatopaikalla tai likaviemäriksi muutetun joen varrella. Voin vain kuvitella, kuinka sairaita nämä ihmiset ovat. Silmiäni kirveli ja kurkkuani kuristi, koska se ulosteiden sankka haju tuntui järkyttävän voimakkaalta, vaikka me vain ajoimme kymmenien metrien päässä ulostejoesta. Maan hallitus on antanut luvan kaataa Mexico Cityn ulosteet jokeen, vaikka joen läheisyydessä asuukin kymmeniätuhansia ihmisiä. Mitä tämä välinpitämättömyys kertoo hallituksesta, jonka tehtävänä olisi huolehtia maansa kansalaisista?

Meksikolla on paljon luonnonrikkauksia kuten öljyä, kaasua ja hopeaa. Maan kansalaiset ovat kuitenkin köyhiä ja sairaita, koska hallitus pistää suurimman osan rikkausta omaan taskuunsa. Meksikolla onkin ollut aivan käsittämättömän ala-arvoiset hallitsijat maan koko historian ajan. Voin vain toivoa, että Meksiko saa ansaitsemansa hallituksen joku päivä ja maan ihanat kansalaiset paremman elämän.

Parempaa huomista toivoen

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"the more you love the more you suffer" = rakkaus on välillä myös tuskaa...but it makes you stronger!! Keep on loving <3 T. -H-

Tiina kirjoitti...

Love love love! Paljon rakkautta myos sinne ihana Hennaseni :)

Lähetä kommentti