Hola cariñosos!

Radiohiljaisuus on päättynyt, täällä puhuu Meksiko. Anteeksi, kun en ole kirjoitellut pitkiin aikoihin. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, maanjäristyksistä huolimatta täällä on kaikki hyvin. Tänä viikonloppuna olen viettänyt laatuaikaa perheeni kanssa. Reginan 2-vuotisyntymäpäivien lisäksi minut on tällä kertaa kutsuttu mukaan perheen perinteiselle sunnuntaipäivälliselle. Viihdyn perheeni kanssa yhä enemmän, vaikka yhteistä juteltavaa ei oikein taida löytyä. Luulen sen johtuvan siitä, että mama taitaa edelleen pitää minua hiema vajaaälyisenä puutteelisen kielitaitoni vuoksi. Muiden sukulaisten kanssa tulen hyvin juttuun, tänään aamulla juttelin taas pitkät pätkät tädin perheen kanssa. Hekin sanoivat, että mun espanja alkaa sujumaan jo tosi hyvin, mikä tekee mut tosi iloiseksi.

Edellisenä viikonloppuna kävimme Valle de Bravo ja Monarcha de Mariposas retkellä. Kannattaa klikata tuota linkkiä, sieltä saat lisätietoa mikä paikka on kyseessä. Lyhyesti kerrottuna miljoonat monarkkiperhoset saapuvat Mariposa Monarcaan talvehtimaan ja paikka on perhosista oranssina aina maaliskuuhun asti.

Vasemmalta lähtien Elina, Chris, Alena ja minä. Retken aikana saimme aikaan hyvän riidan, koska saksalaiset puhuivat keskenään Saksaa ja minä en ymmärtänyt yhtään mitään. Terkkuja vaan Saksan hallinnolle, että vapaaehtoistyöohjelmanne haisee!

Päivän aikana kävelimme yhteensä 5 tuntia, menomatkan ollessa lähes kokonaan ylämäkeä. Kuten kuvasta näkee polkumme oli hyvin kuivaa mutahiekaa joka pöllysi ruskeana. Me köyhät vapaaehtoistyöntekijät taivalsimme matkan jalan ja katsoimme, kun rikkaiden perheiden opiskelijalapsukaiset sekä jenkkituristit pyyhälsivät ohitsemme hevosilla.

Matkan aikana selvisi, että Meksikossa on myös metsää ;)

Valle de Bravo. Rikkaiden ja kuuluisien hot spot.

Rankasta kävelystä huolimatta retki oli aivan ihana, koska vihdoin pääsin luonnon keskelle. Vaikka viihdyn kaupungissa päivä päivältä enemmän, olen silti sydämeltäni maalaistyttönen, joka rakastaa rämpiä metiköissä. En maltakaan odottaa tulevaa matkaa Oaxacaan, jossa pääsen niin merenrannalle kuin pyramideille. Sitä ennen käväisen salsaamassa Veracruzin karnevaalissa ensi viikonloppuna. Tällä kertaa tulen häikäisemään kaikki tanssikuvioillani, koska olen menossa huomenna salsatunnille. Salsan lisäksi olen taas aloittanut joogan, ja muistin jälleen miksi niin kovin rakastan ashtangaa. Ganesha yoga shalan Galdy on pistänyt minut seisomaan päällääni ja hän ei muutenkaan päästä minua kovin helpolla. Ihanaa <3

Ensi viikolla alan työstämään uusia projekteja Banco de Alimentoksessa, kiitos Ullalle mahtavasta ideasta! Kirjoittelen lisää, kun projektit ovat saaneet lisää tuulta allensa. Meksikossa kun mikään ei ole ikinä varmaa, vaikka kuinka luvataan.

Lämpöä ja aurinkoa sekä voimaa kevääseen!